Rakastavaiset

Kun yn kylmyys vaatteen
lpi tunkee lihakseen
hn taakseen vilkaisten
nostaa pullon huulilleen
Kai hnt kylmyydess
yksinisyys kuristaa
khesti naurahtaen
sanat ulos puristaa
M katson pullon pintaa,
m katson itsein
niinkuin lapsi kaipaa rintaa
m kaipaan itseni
Hn pullo povessaan
sisn astuu kahvilaan
ei kahvikupin hintaa
pysty maksamaan
Hiriksi semmoiset on
jotka ksin suojaa pulloaan
kun asfalttia kynt otsallaan
Suru raastaa rintaa
taas yksin loiset on
kylm asfaltinkin pintaa
kovempia toiset on
Kun sua joskus kaipaan yss,
tuntui silloin kuin tyss-kin
voisin kyd vuokses
kamoon beibi kaipaan luokses
Ja tyhjnkin, kuivin suin
sut turvaan, takin helmaan tungin
vaikkakin suudelluin tytt olet tmn kaupungin
Hn makaamaan ky lehdon reunaan
rakkaansa on seuranaan
viel suukon saa,
ja uneen vaipuu
mieleens tulvahtaa
tytetty kaipuu
Kuin roomalaiset alla kuun
seuranaan thdet, juurilla puun
pakkanen korjaa yll jo pois
vain rakastavaiset nin kuolla vois