Murheellisten Laulujen Maa

Syyttmn syntymn sattui hn
Thn maahan pohjoiseen ja kylmn
Jossa jo esi-ist
Juovuksissa tottakai
Hakkasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai
Perinteisen miehen kohtalon
Halus vltt poika tuo
En koskaan osta kirvest
Enk koskaan viinaa juo
Muuten juon talon
Lumihanki kutsuu perhett talvisin
Vaan en tahdo tehd koskaan lailla isin
Mut kun tynvlityksest tyt ei saa
Hlle kohtalon koura juottaa vkijuomaa
Niin Turmiolan Tommi taas her henkiin
Ja herrojen elkeet tarttuvat renkiin
Kohti laukkaa, viinakauppaa
Se miehen eptoivoon ajaa
Kun halla viljaa korjaa
Keskelt kylmn mullan hiljaa
Kylm silm tuijottaa
Kun kirves kohoaa
Keskelt kumpujen
Mullasta maan
Ist ylpein katsovat poikiaan
Tyttmyys, viina, kirves ja perhe
Lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe
Tm tuhansien murheellisten laulujen maa
Joka tuhansiin jrviin juosta saa
Katajainen kansa, jonka itseslin mr
Ei mittaa jrki eik Krki mr
Jonka lauluissa hukkuvat elmn valttikortit
Ja kiinni pysyvt taivaan portit
Einari Eptoivosta ne kertovat